Teksti III Suomalainen joulu - Texto III La navidad finlandesa

Miten Helmi viettää joulun?

Helmi on töis jouluaattona, mut vaan aamulla, koska kahvilat ja kaupat sulkee yleensä yhelt.
Kun kello on yks, Helmi pääsee töist ja menee kotiin. Äiti ja veli kokkaa. Äiti laittaa lohta lautaselle, veli kuorii perunoita, ja kinkku on ollu uunis aamust asti.
Mummi, vaari, täti, setä ja serkut tulee neljält. Ensin juodaan glögit. Sitten syödään!
Joulupöydäs on kinkkuu, kalkkunaa, porkkana-, lanttu-, ja perunalaatikkoo. Pöydäs on myös paljon kalaa:
graavilohta, kylmäsavustettua lohta, uunilohta, savusiikaa ja sinappisilliä.
Kaikki syö liikaa, koska jouluruoka on niin hyvää.
Seuraavaks avataan lahjat. Joulupukki tulee, koska suvun pienimmät , Eetu ja Veeti, uskoo viel joulupukkiin. Se tulee ovest ja kysyy: "Onkos täällä kilttejä lapsia?" Veeti huutaa: "Joo!", Eetu ei sano mitään, koska se pelkää joulupukkii.

Yleiskielellä:

Helmi on töissä jouluaattona, mutta vain aamulla, koska kahvilat ja kaupat sulkevat yleensä yhdeltä.
Kun kello on yksi, Helmi pääsee töistä ja menee kotiin. Äiti ja veli kokkaavat. Äiti laittaa lohta lautaselle, veli kuorii perunoita, ja kinkku on ollut uunissa aamusta asti.
Mummi, vaari, täti, setä ja serkut tulevat neljältä. Ensin juodaan glögit. Sitten syödään!
Joulupöydässä on kinkkua, kalkkunaa, porkkana-, lanttu-, ja perunalaatikkoa. Pöydässä on myös paljon kalaa: graavilohta, kylmäsavustettua lohta, uunilohta, savusiikaa ja sinappisilliä.
Kaikki syövät liikaa, koska jouluruoka on niin hyvää.
Seuraavaksi avataan lahjat. Joulupukki tulee, koska suvun pienimmät, Eetu ja Veeti, uskovat vielä joulupukkiin. Hän tulee ovesta sisään ja kysyy: "Onkos täällä kilttejä lapsia?" Veeti huutaa: "Joo!", Eetu ei sano mitään, koska hän pelkää joulupukkia.




Glögi es una bebida caliente de vino y especies: cardemomo, canela, azúcar, clavo y jengibre. Se bebe en navidad.

Laatikkoruuat son comidas típicas navideñas. Se prepara en el horno. Porkkanalaatikko es zanahoria y arroz. Lanttulaatikko es colinabo. Perunalaatikko es puré de patatas al horno. Imelletty perunalaatikko es puré de patatas dulce. Maksalaatikko es hígado que a mucha gente no le gusta. Laatikko = Caja

Kinkku = Jamon, joulukinkku = Jamón de navidad es un jamón grande que normalmente está en el horno desde la mañana hasta la hora de comer.

Onkos täällä kilttejä lapsia? Hay niños buenos aquí? Es lo que pregunta el papa noel siempre cuando entra.

En nochebuena comemos con nuestra familia y después de comer nos damos los regalos. Los dias 25 y 26 también comemos con los relativos.

Los dias 25 y 26 son festivos. El 24 es festivo después de la una por el mediodia. O sea las tiendas, cafeterías etc abren unas 4 horas en nochebuena.

Partitiivi - el partitivo

Partitiivi on yks tärkeimmist ja eniten käytetyist sijoist suomen kieles. Sille ei aina löydy vastinet espanjan kielest ja sen takii partitiivin oppiminen voi olla vähän haastavaa, mut ajan kanssa sen oppii varmasti eli ei mitään hätää!

El partitivo es uno de los casos más importantes y más usados del idioma finlandés. En el español no hay preposición equivalente para el partitivo, por eso puede que sea un poco difícil aprenderlo, pero seguro que con tiempo se aprende así que no os preocupéis!

Käyttö - uso

-partitiivii käytetään yleensä objektina.
-Normalmente el partitivo se usa como objeto.

1) Kun espanjas ei käytetä artikkelii eikä prepositioo, suomes käytetään partitiivii:
cuando en el español no se usa artículo ni preposición, en el finlandés se usa partitivo

• Mä juon raikasta vettä. - Bebo  agua fresca.
• Sä haluut kylmää maitoo. - Quieres  leche fría.
• Me ostetaan suklaata. - Compramos  chocolate.

2) Joskus objekti on partitiivis, koska sitä edeltävä verbi vaatii niin.

A veces el objeto está en partitivo, porque el verbo lo requiere.

• Mä ootan mun kaverii. - Estoy esperando a mi amigo.
• Ne kuuntelee musiikkii. - Escuchan música.
• Te puhutte suomee. - Habláis finlandés.
• Sä ajat punasta autoo. - Conduces un/el coche rojo./ Estás conduciendo un/el coche rojo.

3) Lukusanojen kaa (myös subjektina)

Con los números (también sujeto)

• Mul on kaks koiraa. - Tengo dos perros.
• Teil on sata kalaa. - Tenéis cien peces.
• Mä nään kolme mustaa kissaa. - Veo tres gatos negros.
• Meil ei oo yhtään kissaa. - No tenemos ni un gato.
• Kaks lintuu lentää. - Dos pájaros vuelan / están volando.

                                                mutta - pero

• Mul on yks kissa. - Tengo un gato.
• Sul on yks kala. - Tienes un pez.
• Tuol on yks koira. - Allí hay un perro.

...numeron yks kaa, numeroon liittyvä substantiivi on nominatiivis.
con el número uno, el nombre común está en nominativo.

4) jotain määrittelemätöntä:
Algo indeterminado:

• Mä syön pizzaa. - Como pizza /Estoy comiendo pizza (pero a lo mejor no la acabo, da igual que pizza es)

                            (Mä syön pizzan. - Me como la pizza. (también lo acabaré))

• Mä ostan banaanii. - Compro plátano. (no dices cuanto)

                            (Mä ostan banaanin. - Compro el/un plátano. (compras un plátano))

5) toivotukset:
desar algo para alguien:

• Hyvää jouluu! - Feliz navidad!
• Onnellista uuttavuotta! - Feliz año nuevo!
• Hauskaa syntämäpäivää! - Feliz cumpleaños!
• Hyvää yötä! - Buenas noches!
• Hauskaa viikonloppuu! - Buen fin de semana!

Muodostus - como se forma

päätteet:

a) tuplataan vika vokaali - se dobla la última vocal
b) ta, tä

1) tuplataan vika vokaali:
doblar la última vocal (En la lengua escrita se añade una a o una ä)

banaani - banaanii      plátano (banaania)
viikonloppu - viikonloppuu      fin de semana (viikonloppua)
hauska - hauskaa      divertido, divertida (hauskaa)
hyvä - hyvää      bueno, buena (hyvää)
auto - autoo      coche (autoa)

2) vi --> vee TAI mi --> mee
(EI AINA, katso nominatiivin monikko kohta 4, SIEMPRE NO, mira el plural del nominativo caso 4)

suomi - suomee      finlandés (suomea)
Suomi - Suomee      Finlandia (Suomea)
luomi - luomee      lunar (luomea)
polvi - polvee      rodilla (polvea)
savi - savee      arcilla (savea)

3) Lisätään -ta tai -tä.
Sanan nominatiivi päättyy kahteen vokaaliin tai yhteen konsonanttiin
-Añadir -ta o -tä.
El nominativo de la palabra acaba en dos vocales o en un consonante.

suklaa - suklaata      chocolate
Vantaa - Vantaata      (ciudad en el sur de Finlandia, tocando Helsinki)
kaiutin - kaiutinta      altavoces
varras - varrasta      brocheta
yö - yötä      noche

4) nen --> sta (nom. monikko kohta 5)

punanen - punasta      rojo, roja
perhonen - perhosta      mariposa
hevonen - hevosta       caballo
valkonen - valkosta      blanco, blanca
terveellinen - terveellistä      sano, sana

5) sana loppuu kirjaimeen E, ja sitä edeltää kaks konsonanttii.
-tta, ttä
La palabra acaba en E, y hay dos consonantes antes de la E.
-tta, ttä


virhe - virhettä      equivocación, error
tarve - tarvetta      necesidad
kaste - kastetta      rocío
käärme - käärmettä      serpiente
haaste - haastetta      desafío, reto

6) joskus sanan loppu -si muuttuu päätteeksi -tta tai -ttä
Muchas veces el final -si de la palabra se convierte en la terminación -tta o -ttä
si --> tta/ttä

vesi - vettä      agua
kynsi - kynttä      uña
kausi - kautta      temporada
köysi - köyttä      cuerda
kansi - kantta      tapa

7) muita
otros

lumi - lunta      nieve
uni - unta      sueño
sieni - sientä      seta
pieni - pientä      pequeño, pequeña
lapsi - lasta      niño, hijo, niña, hija
veli - veljee      hermano (veljeä)

Genetiivi yksikkö - Genetivo singular

Vastaa kysymyksiin Kenen? Minkä?
Responde a las preguntas De quién? De qué? De cuál?

Kulkee myös yhessä Suomen postpositioiden kaa.
Se usa también con las postposiciones del finlandés.

Joskus genetiivi toimii lauseen subjektina.
A veces funciona como el sujeto de la frase.

Muodostus - como se forma:

pääte N - la terminación N

Ei muutu kirjoituskielessä!
No cambia en la lengua escrita!

-Muodostetaan nominatiivin monikon vartalosta!
-se forma con el cuerpo del plural del nominativo!

Mikä nominatiivin vartalo on?:
Que es el cuerpo del nominativo?:

nom. yksikkö                     nom. monikko        -T          nom. vartalo        +N       genetiivin yksikkö
nom. singular                    nom. plural                           nom. cuerpo                     gentivo singular

TALO                                  TALOT                                    TALO                             TALON
POIKA                                 POJAT                                     POJA                             POJAN
PUNANEN                          PUNASET                                   PUNASE                         PUNASEN
KYNSI                                 KYNNET                                   KYNNE                          KYNNEN

esimerkkejä:

ejemplos:

Talon ovi on iso. = La puerta de la casa es grande.

Pojan kynnet on pitkät. = Las uñas del niño son largas.

Punasen auton ikkunat on kiinni. = Las ventanas del coche rojo están cerradas.

Käyttö postpositioiden kaa:

El uso con las postposiciones:

Pöydän alla - Debajo de la mesa.            

Pojan kaa - Con el chico.

Talon vieres - al lado de la casa.

Käyttö subjektina:

El uso como sujeto:

Sitä käytetään tiettyjen verbien kaa.

Se usa con ciertos verbos.

Pojan pitää mennä. = El niño se tiene que ir.

Tytön kannattaa mennä nukkuu aikasin. = Vale la pena que la chica se vaya a dormir temprano.