Partitiivi - el partitivo

Partitiivi on yks tärkeimmist ja eniten käytetyist sijoist suomen kieles. Sille ei aina löydy vastinet espanjan kielest ja sen takii partitiivin oppiminen voi olla vähän haastavaa, mut ajan kanssa sen oppii varmasti eli ei mitään hätää!

El partitivo es uno de los casos más importantes y más usados del idioma finlandés. En el español no hay preposición equivalente para el partitivo, por eso puede que sea un poco difícil aprenderlo, pero seguro que con tiempo se aprende así que no os preocupéis!

Käyttö - uso

-partitiivii käytetään yleensä objektina.
-Normalmente el partitivo se usa como objeto.

1) Kun espanjas ei käytetä artikkelii eikä prepositioo, suomes käytetään partitiivii:
cuando en el español no se usa artículo ni preposición, en el finlandés se usa partitivo

• Mä juon raikasta vettä. - Bebo  agua fresca.
• Sä haluut kylmää maitoo. - Quieres  leche fría.
• Me ostetaan suklaata. - Compramos  chocolate.

2) Joskus objekti on partitiivis, koska sitä edeltävä verbi vaatii niin.

A veces el objeto está en partitivo, porque el verbo lo requiere.

• Mä ootan mun kaverii. - Estoy esperando a mi amigo.
• Ne kuuntelee musiikkii. - Escuchan música.
• Te puhutte suomee. - Habláis finlandés.
• Sä ajat punasta autoo. - Conduces un/el coche rojo./ Estás conduciendo un/el coche rojo.

3) Lukusanojen kaa (myös subjektina)

Con los números (también sujeto)

• Mul on kaks koiraa. - Tengo dos perros.
• Teil on sata kalaa. - Tenéis cien peces.
• Mä nään kolme mustaa kissaa. - Veo tres gatos negros.
• Meil ei oo yhtään kissaa. - No tenemos ni un gato.
• Kaks lintuu lentää. - Dos pájaros vuelan / están volando.

                                                mutta - pero

• Mul on yks kissa. - Tengo un gato.
• Sul on yks kala. - Tienes un pez.
• Tuol on yks koira. - Allí hay un perro.

...numeron yks kaa, numeroon liittyvä substantiivi on nominatiivis.
con el número uno, el nombre común está en nominativo.

4) jotain määrittelemätöntä:
Algo indeterminado:

• Mä syön pizzaa. - Como pizza /Estoy comiendo pizza (pero a lo mejor no la acabo, da igual que pizza es)

                            (Mä syön pizzan. - Me como la pizza. (también lo acabaré))

• Mä ostan banaanii. - Compro plátano. (no dices cuanto)

                            (Mä ostan banaanin. - Compro el/un plátano. (compras un plátano))

5) toivotukset:
desar algo para alguien:

• Hyvää jouluu! - Feliz navidad!
• Onnellista uuttavuotta! - Feliz año nuevo!
• Hauskaa syntämäpäivää! - Feliz cumpleaños!
• Hyvää yötä! - Buenas noches!
• Hauskaa viikonloppuu! - Buen fin de semana!

Muodostus - como se forma

päätteet:

a) tuplataan vika vokaali - se dobla la última vocal
b) ta, tä

1) tuplataan vika vokaali:
doblar la última vocal (En la lengua escrita se añade una a o una ä)

banaani - banaanii      plátano (banaania)
viikonloppu - viikonloppuu      fin de semana (viikonloppua)
hauska - hauskaa      divertido, divertida (hauskaa)
hyvä - hyvää      bueno, buena (hyvää)
auto - autoo      coche (autoa)

2) vi --> vee TAI mi --> mee
(EI AINA, katso nominatiivin monikko kohta 4, SIEMPRE NO, mira el plural del nominativo caso 4)

suomi - suomee      finlandés (suomea)
Suomi - Suomee      Finlandia (Suomea)
luomi - luomee      lunar (luomea)
polvi - polvee      rodilla (polvea)
savi - savee      arcilla (savea)

3) Lisätään -ta tai -tä.
Sanan nominatiivi päättyy kahteen vokaaliin tai yhteen konsonanttiin
-Añadir -ta o -tä.
El nominativo de la palabra acaba en dos vocales o en un consonante.

suklaa - suklaata      chocolate
Vantaa - Vantaata      (ciudad en el sur de Finlandia, tocando Helsinki)
kaiutin - kaiutinta      altavoces
varras - varrasta      brocheta
yö - yötä      noche

4) nen --> sta (nom. monikko kohta 5)

punanen - punasta      rojo, roja
perhonen - perhosta      mariposa
hevonen - hevosta       caballo
valkonen - valkosta      blanco, blanca
terveellinen - terveellistä      sano, sana

5) sana loppuu kirjaimeen E, ja sitä edeltää kaks konsonanttii.
-tta, ttä
La palabra acaba en E, y hay dos consonantes antes de la E.
-tta, ttä


virhe - virhettä      equivocación, error
tarve - tarvetta      necesidad
kaste - kastetta      rocío
käärme - käärmettä      serpiente
haaste - haastetta      desafío, reto

6) joskus sanan loppu -si muuttuu päätteeksi -tta tai -ttä
Muchas veces el final -si de la palabra se convierte en la terminación -tta o -ttä
si --> tta/ttä

vesi - vettä      agua
kynsi - kynttä      uña
kausi - kautta      temporada
köysi - köyttä      cuerda
kansi - kantta      tapa

7) muita
otros

lumi - lunta      nieve
uni - unta      sueño
sieni - sientä      seta
pieni - pientä      pequeño, pequeña
lapsi - lasta      niño, hijo, niña, hija
veli - veljee      hermano (veljeä)

Genetiivi yksikkö - Genetivo singular

Vastaa kysymyksiin Kenen? Minkä?
Responde a las preguntas De quién? De qué? De cuál?

Kulkee myös yhessä Suomen postpositioiden kaa.
Se usa también con las postposiciones del finlandés.

Joskus genetiivi toimii lauseen subjektina.
A veces funciona como el sujeto de la frase.

Muodostus - como se forma:

pääte N - la terminación N

Ei muutu kirjoituskielessä!
No cambia en la lengua escrita!

-Muodostetaan nominatiivin monikon vartalosta!
-se forma con el cuerpo del plural del nominativo!

Mikä nominatiivin vartalo on?:
Que es el cuerpo del nominativo?:

nom. yksikkö                     nom. monikko        -T          nom. vartalo        +N       genetiivin yksikkö
nom. singular                    nom. plural                           nom. cuerpo                     gentivo singular

TALO                                  TALOT                                    TALO                             TALON
POIKA                                 POJAT                                     POJA                             POJAN
PUNANEN                          PUNASET                                   PUNASE                         PUNASEN
KYNSI                                 KYNNET                                   KYNNE                          KYNNEN

esimerkkejä:

ejemplos:

Talon ovi on iso. = La puerta de la casa es grande.

Pojan kynnet on pitkät. = Las uñas del niño son largas.

Punasen auton ikkunat on kiinni. = Las ventanas del coche rojo están cerradas.

Käyttö postpositioiden kaa:

El uso con las postposiciones:

Pöydän alla - Debajo de la mesa.            

Pojan kaa - Con el chico.

Talon vieres - al lado de la casa.

Käyttö subjektina:

El uso como sujeto:

Sitä käytetään tiettyjen verbien kaa.

Se usa con ciertos verbos.

Pojan pitää mennä. = El niño se tiene que ir.

Tytön kannattaa mennä nukkuu aikasin. = Vale la pena que la chica se vaya a dormir temprano.

Keskustelu III: baarissa - Conversación III: en un bar

José menee sen työkaverin kaa baariin yhille töiden jälkeen. Täs keskustelus José tilaa juomat baarimikolt.
KIRJAKIELI: José menee työkaverinsa kanssa baariin yksille töiden jälkeen. Tässä keskustelussa Jos´´e tilaa juomat baarimikolta.


Sanasto
Kuuntele - Escucha

-Moi!
               -Moikka! Mitäs laitetaa?
-yks bisse ja lonkero, kiitos!
               -Tuleeks lonkero jäillä vai ilman?
-jäillä, kiitos. Ja pillillä!
               -Kiitos, tulisko muuta?
-Ei, kiitti
              -No, se ois sit 9,50 (yheksän viiskyt), kiitos
-Voiks maksaa kortil?
              -Joo, totta kai.
              -Ja pinkoodia, kiitos.

*piip piip piip piip piip*

              -voit ottaa kortin pois. Tarviitko kuittii?
-En mä, kiitos.

Kuuntele - Escucha


Bisse/Olut/Kalja/Bini/Tuoppi Cerveza. En el centro de Helsinki es dificil encotrar cerveza por precio razonable; una cerveza de 0,40l puede tener el precio hasta 6,50e. Precio normal en el centro es aprox 5 euros. Pero hay Happy Hours y Afterworks: puedes tomar una cerveza con un par de euros de descuento.
Otra opción es alejarse un poco del centro: por ejemplo Kallio es un barrio solo a 5 minutos en tramvia (20 min a pie) del centro. Allí puedes tomar una cerveza por 2,50e en algunos sitios.

Lonkero es una bebida finlandesa. Es una mezcla de ginebra y soda de pomelo. Muy popular en Finlandia.

Los bares cierran a las 2 por la madrugada. Pilkku es a la 1.30. Despues de pilkku ya no se puede comprar alcohol ni hay música.

en mä = no. (yo no necesito )

Hakaniemenranta keväällä. Jäät sulaa.
Hakaniemen ranta en primavera. El hielo se está derritiendo.

Kieltomuoto - negativo

EI = NO,

mutta suomen kielessä -EI- taipuu niin kuin verbit:
pero en finés -EI- se conjuega como los verbos:


positivo(quiero, quieres...)      negativo(no quiero, no quieres...)                                  

Mä haluun                                 Mä en haluu                           
Sä haluut                                   Sä et haluu                             
Hän/Se haluu                            Hän/Se ei haluu                     
Me halutaan                              Me ei haluta
Te haluutte                                Te ette haluu
He/Ne haluu                               He/Ne ei haluu

Varsinainen verbi on sen omassa muodossa. Muodon saa näin:
Verbin preesensin ekan persoonan yksikkö ja otetaan pois n. Paitsi monikon eka persoona.

El verbo tiene su propia forma en negativo. Necesitas la I persona singular, y luego quitas la terminación: n. Menos la I persona plural.


I persona singular                   sin la terminación*                                           negativo

haluun                                         haluu                                                  en/et/... haluu
oon                                              oo                                                    en/et oo
syön                                            syö                                                   en syö
ootan                                           oota                                                 en oota
ostan                                           osta                                                 en osta
puhun                                          puhu                                                  en puhu
...

*es también el imperativo del finlandés

Kielteinen monikon eka persoona saadaan monikon ekan persoonan positiivimuodosta.
El negativo de la I persona plural se forma del positivo de la I persona plural.

I persona plural positivo               sin la terminación (-AN)                             I persona plural negativo

Me halutaan                                      haluta                                                       Me ei haluta
Me ollaan                                           olla                                                         Me ei olla
Me syödään                                      syödä                                                       Me ei syödä
Me ootetaan                                      ooteta                                                    Me ei ooteta
Me ostetaan                                      osteta                                                     Me ei osteta
Me puhutaan                                     puhuta                                                     Me ei puhuta


Kirjakielessä kieltomuoto muodostetaan seuraavasti:
En la lengua escrita se forma así:

Minä haluan - Minä en halua
Sinä haluat - Sinä et halua
Hän haluaa - Hän ei halua
Te haluatte - Te ette halua
Me haluamme - Me emme halua
He haluavat - He eivät halua

Verbit, preesens II - los verbos, el presente II

Mä esittelen muutaman tärkeen verbin taivutuksen täs. Yrittäkää opetella ne ulkoo.

Aquí os presento conjugaciones de unos verbos importantes. Intentad aprenderlos de memoría.

Syödä - comer

syön

syöt

syö

syödään

syötte

syö


Juoda - beber (se conjuga como syödä pero en vez de ä hay que poner a)

juon
juot
juo
juodaan
juotte
juo


Puhuu - hablar

puhun
puhut
puhuu
puhutaan
puhutte
puhuu


Tehä - hacer

teen
teet
tekee
tehään
teette
tekee


Ottaa - coger, tomar (oottaa = esperar)
TT --> T

otan
otat
ottaa
otetaan
otatte
ottaa


Laittaa - poner
TT --> T

laitan
laitat
laittaa
laitetaan
laitatte
laittaa

Ilta-auringon valo puissa.
El sol de la tarde en los árboles

Keskustelu II Kahvila - Conversación II Cafetería

José menee kahville aamul ennen töitä:
José va a tomar un café por la mañana antes de ir al trabajo:




sanasto - vocabulario
kuuntele - escucha

-Huomenta!
                              -Huomenta! Mitäs laitetaan?
-Yks kahvi, kiitos!
                               -OK, laitetaanko maidolla? Tai sokerilla?
-Maidolla, kiitos. Ei sokerii.
                               - OK, juodaanko täällä vai laitetaanko mukaan?
-Juodaan täällä, kiitos.
                               -OK. Tulisko viel jotai muuta?
-Joo, mä voisin ottaa viel yhen kroisantin.
                               -Näin, ole hyvä. Se olis sitte 4,60 (neljä kuuskyt), kiitos!
-Näin ole hyvä.
                               -Kiitos!

kuuntele - escucha






Kahvi maidolla = Café con leche. La versión finlandesa no tiene nada que ver con el café con leche de España. Es menos fuerte, es café claro con poca leche y mucho café. Kahvi = Café. Quiere decir café americano, pero está hecho del café claro. Otros cafés en Finlandia tienen nombres italianos: Espresso = Café solo. Luego tenemos Latte, macchiato, Cappuccino, Mocca...
Si quieres café con hielo, normalmente tienes que explicar muy claramente que quieres espresso con un cubito de hielo. Si pides un "jääkahvi" (un café con hielo), en Finlandia pensamos que quieres un Latte con hielo. Y ese es muy grande con mucha leche, y también es carillo.

Täällä vai mukaan? = Aquí o para llevar?

Tulisko muuta? = algo más? Tulis = condicional del verbo venir. -ko quiere decir que es una pregunta.

Näin, ole hyvä. = Aquí tienes.

Kiitos = gracias; por favor

En Finlandia en los bares y en las cafeterias siempre pedimos en la barra y pagamos antes de tomar el café o la cerveza etc.

El precio del Café en el centro de Helsinki es aprox 2-2,50 €

En las cafeterias y en los restaurantes hablamos un poco más claramente. Por ejemplo decimos
Täällä en vez de Tääl.
Laitetaanko en vez de Laitetaaks.
Maidolla en vez de Maidol.

Perhonen ja kukka
Una mariposa y una flor

Monikko: nominatiivi - Plural: nominativo

Suomen kieles jokaisel sijamuodol on oma monikko. Nyt te opitte nominatiivin monikon.

En finlandés todos los casos tienen su propio plural. Ahora vais a aprender el plural del nominativo.

MUODOSTUS - LA FORMACIÓN

-Pääte on -t (ei muutu puhekielessä)
-la terminación es -t (no cambia en idioma hablada)

1) Iso osa nominatiivin monikoist muodostetaan yksinkertasesti lisäämällä T sanan perään:
Gran parte de los plurales del nominativo se forma simplemente añadiendo T al final:

kynä - kynät    lápiz, boli
talo - talot    casa
taulu - taulut    cuadro
hyvä - hyvät    bueno, buena
paha - pahat    malo, mala
sauna - saunat    sauna

2) lisätään T perään ja kaksoiskonsonantti tiputtaa toisen konsonantin:
añadir T y el doble consonante pierde el otro consonante:
KK --> K
TT --> T
PP --> P

kukka - kukat    flor
kakku - kakut    pastel
matto - matot    alfombra
tyttö - tytöt    chica, niña
kuppi - kupit    taza
pappi - papit    sacerdote

3) Usein, jos sanan viimeisel tavul on T, se muuttuu D:ksi. Ja lisätään T.
Muchas veces, si la palabra lleva T en su última sílaba, se convierte en D. Y añadimos T.
T --> D

mato - madot    gusano
latu - ladut    pista de esquí de fondo                 
maito - maidot    leche
äiti - äidit / äitit    madre
muta - mudat    barro
paita - paidat    camisa

4) Jos sanan pääte on MI tai VI, viimenen I muuttuu E:ksi. Paitsi erisnimis. Ja lisätään T.
Si el final de la palabra es MI o VI, la última I se convierte en E. A parte de los nombres de alguien o algun lugar. Y añadimos T.
MI --> ME
VI --> VE

ovi - ovet    puerta
savi - savet    arcilla
kivi - kivet    piedra
lumi - lumet    nieve
polvi - polvet    rodilla
luomi - luomet    lunar

5) Ku sanan pääte on NEN, siitä tulee SET
Si la palabra acaba en NEN, se convierte en SET

punanen - punaset    rojo, roja
perhonen - perhoset    mariposa
hevonen - hevoset    caballo
muovinen - muoviset    de plástico
puinen - puiset    de madera
nainen - naiset    mujer

6) muita -otros

kenkä - kengät (nk ---> g)    zapato
sänky - sängyt    cama

multa - mullat    tierra (de plantas)
kulta - kullat    oro, cariño

leipä - leivät    pan
papu - pavut    judías

kaunis - kauniit    bonito, bonita, guapo, guapa
kallis - kalliit    caro, cara

veli - veljet    hermano

mies - miehet    hombre

kynsi - kynnet    uña
kansi - kannet    tapa

poika - pojat    chico, niño, hijo
aika - ajat    tiempo, hora

pieni - pienet    pequeño, pequeña
lapsi - lapset    niño, niña

virhe - virheet    equivocación, error
perhe - perheet    familia



KÄYTTÖ - USO:

Nominatiivia käytetään subjektina (tekijänä). Joskus myös objektina, siitä lisää myöhemmin.
Se usa como sujeto (él o algo que hace algo). De vez en cuando también se usa como objeto, sobre esto más tarde..

esimerkkei - ejemplos:

Pojat haluu maitoo. - Los chicos quieren leche.

el sujeto (nominativo) - el objeto (partitivo)

Kynnet kasvaa - Las uñas crecen
Mun veljet on vanhoi. - Mis hermanos son viejos.
Madot on mudassa. - Los gusanos están en el barro.
Tytöt ja pojat leikkii. - Los niños y niñas juegan.
Puiset tuolit on kovii. - Las sillas de madera son duras.
Perhoset lentää. - Las mariposas vuelan.

Kallio, järvi ja metsää. Tyypillinen suomalainen maisema.
Una roca, un lago, y bosque. Un paisaje típico finlandés.

Teksti II Esittely - Texto II Presentación

Helsinkiläinen tyttö, Helmi, kertoo nyt vähän ittestään.
Una chica de Helsinki, Helmi, os cuenta un poco de si misma.

sanasto - vocabulario
kuuntele - escucha 

"Moi, mun nimi on Helmi. Mä oon kakskyt-vuotias. Mä asun Helsingis mun äitin ja veljen kaa.

Meil on kaks koiraa ja sata kalaa. Meiän koirien nimet on Happo ja Hippa. Meiän kaloil ei oo nimii.

Mä oon suomenruotsalainen. Mä puhun suomee, ruotsii ja englantii. Ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli.

Mä opiskelen turismii ja mä oon osa-aikasena yhes kahvilas Helsingin keskustas.

Mä harrastan fudista. Mul on treenit kaks kertaa viikos. Meiän jengin nimi on FC city-huuhkajat. Meiän jengi on aika huono, mut ei se mitää, koska meil on aina hauskaa. Vaik ois kyl kiva voittaa joskus... Oispa Messi meiän jengis..."

kuuntele - escucha



Mä oon... vuotias. = Tengo... años. (En finés lo decimos como en ingles: "yo soy ... años viejo." - "I am ...  
                               years old")

jonku kaa = con alguien:
      mun kaa = conmigo
      Annan kaa = con Anna

Olla jollain = Tener
      Mul on = yo tengo
      Annal on = Anna tiene
      Meil on = Nosotros tenemos 

Meiän = Nuestro
Koirien = de perros

suomenruotsalainen = persona finlandesa que habla sueco como su lengua materna. Gran parte de ellos habla finés perfectamente, pero hay areas cerca de Suécia donde la gente no habla tanto finés. Son pueblos pequeños. En finlandia hay 5-6 % de suecohablantes. Además, para los finlandeses es obligatorio aprender sueco en el colegio.

yhes kahvilas = en una cafeteria. A veces en finés usamos "yks, yhen, yhes..." como artículo indeterminado. Esto solo si no queremos especificar algo; no queremos dar "demasiado" información de nosotros.

harrastaa = tener un hobby. hacer algo fuera del cole o trabajo: fútbol, tocar el piano, montar el caballo...

treenit = la práctica de fútbol/hockey/natación/música/...

huuhkaja = un tipo de búho. Huuhkajat es el nombre del equipo selección finlandesa de fútbol. City-huuhkaja
                     es un nombre dado para los búhos que hacen nidos en el centro de Helsinki.

Meil on hauskaa = lo pasamos bien

ois = sería, estaría

oispa = Ojalá estuviera/fuera

Havumetsä
Bosque de coníferas

Tehtävii - ejercicios:

Etsi tekstistä - busca en el texto:

1. Me llamo Helmi.
2. Tengo 20 años.
3. Vivo en Helsinki.
4. con mi hermano
5. cien peces
6. Estoy estudiando turismo.
7. en el centro de Helsinki
8. Nuestro equípo se llama FC City-huuhkajat




---------------------------------------------------------------------------------





1. Mun nimi on Helmi.
2. Mä oon kakskyt-vuotias.
3. Mä asun Helsingis.
4. mun veljen kaa
5. sata kalaa
6. Mä opiskelen turismii.
7. Helsingin keskustas
8. Meiän jengin nimi on FC City-huuhkajat

Keskustelu I - Conversación I

Suomalaisen tytön ja espanjalaisen pojan välinen keskustelu. Ne tapaa kadul pitkäst aikaa.

Diálogo entre una chica finlandesa y un chico español. Se encuentran por la calle después de mucho tiempo sin verse.


sanasto - vocabulario

kuuntele - escucha

-Hei José! ...Moi, mitä kuuluu?

                                     -Moi Helmi, iha hyvää, mitäs sulle?

-Mitäs täs, iha hyvää kans. Paljon töitä ja kouluu. 

                                     -Aa hyvä hyvä, hyvä et on töitä. Mulki on jo töitä!

-Oikeesti? Vähä kiva. Mitä töitä sä teet? 

                                     -Mä oon S-marketin kassal. Se on iha jees, mut se on    

                                     vähä tylsää.

-Nii joo, mut palkka on ainaki hyvä, eks ookki?

                                     -Totta, ei oo valittamista.

-Aioks sä mennä Barcelonaan jouluks?

                                      -Joo, mä meen mun perheen luo.    

                                       Mitä sä teet jouluna?

-Mä jään tänne. Mun perhe asuu Helsingis. Hei José, tääl on vähä kylmä. Mennääks vaik bisselle ja jatketaan keskusteluu sisäl?

                                      -Joo hyvä idea, mennää vaa! Tiiät sä jonku kivan 

                                        baarin täs lähel?

-No, tos on toi M-baari. Mut se on aika kallis...

                                      -Aa joo, mut entä vaik Henry's? Se on vähä halvempi.

-Okei, mennää sinne!

kuuntele - escucha

Hei José! = Eii José! Hei en este contexto singnifica que quieres que José te vea o te escuche.

Helmi es un nombre finlandés. Quiere decir: Perla.

Mitäs täs = No mucho.  Mitä = que. Mitäs es una variación de la palabra mitä, y se usa en estos tipos de frases solamente para que suene mejor :)

S-market = una cadena de supermercados en Finlandia.

Iha hyvää = estoy bien. También puedes decir solo hyvää. Iha/ihan = bastante, pero no hace diferencia si lo dices o no. 

Mulki on töitä = Yo también tengo trabajo.

Se on iha jees = está bien

Aioks sä mennä...? = vas a ir....? Has pensado en ir...?

eks ookki? = verdad?

perheen luo = a casa de mi familia / a visitar a mi familia

Nii joo = ya, es verdad

Tiiät sä? = Sabes/Conoces? Sä tiiät. = Sabes.

Mennääks? = vamos? Mennää = vamos.

No, tos on toi M-bar = bueno, ahí está el M-bar

Kaislikko. Kaislikois on yleensä eniten kaloi.
Se on hyvä paikka katiskalle.
Un lecho de juncos. En los juncos normalmente hay muchos peces.
Es un buen sitio para poner una nasa.

Tehtävii - ejercicios

A. Etsi tekstistä - Busca en el texto

1. mucho trabajo
2. Yo también ya tengo trabajo.
3. Es un poco aburrido.
4. Vas a ir a Barcelona?
5. Qué haces tú?
6. Hace un poco de frío aquí.
7. Pero es bastante caro.
8. Vamos allí.




-----------------------------------------------------------------------






Vastaukset:

1. paljon töitä
2. Mulki on jo töitä.
3. Se on vähä tylsää.
4. Aiot sä mennä Barcelonaan?
5. Mitä sä teet?
6. Tääl on vähä kylmä.
7. Mut se on aika kallis.
8. Mennää sinne.

Ääntäminen - La pronunciación

Sanan paino on aina ekalla tavulla.

Espanjankielisille ehkä vaikeinta on vokaalit Y Ä Ö  tuplavokaalit ja kaksoiskonsonantit:

Käydään läpi muutamii sanoi mitkä näyttää suht samoilta, ja juurikin sen takii on tärkeetä että ne lausutaan oikein:

El énfasis siempre está en la primera sílaba.

Para los híspanohablantes lo más díficil será las vocales Y Ä Ö , las doble vocales y los doble consonantes.

Aquí hay unas palabras que se parecen entre ellos pero tienen totalmente otras significaciones. Por eso eso importante que se pronuncia más o menos bien:

Kuuntele ja toista
Escucha y repite

TIILI              -ladrillo

TIILII             -ladrillo (partitivo)

TILI                -cuenta

TILII               -cuenta (partitivo)

TILLI              -eneldo

TILLII             -eneldo (partitivo)

SIIKA             -pescado blanco

SIIKAA           -pescado blanco (partitivo)

SIKA               -cerdo

SIKAA             -cerdo (partitivo)

TULI                  -fuego

TUULI                -viento

TULLI                -aduana

RÄKÄ              -moco

RÄKÄÄ           -moco (partitivo)

RAAKA            -crudo  

RAAKAA         -crudo (partitivo)   

RAKKAUS       -el amor

RAKAS             -"amorcito" , cariño

TUTTI               -chupete

TYTTI               -nombre de una chica

TUUTTI             -cono (de helado)

JAAN                -comparto

JÄÄN                -me quedo

JAAT                 -compartes

JÄÄT                 -te quedas, hielos

PITÄÄ               -hay que

PITAA               -pan pita (partitivo)

PITA                  -pan pita

KOKO                -todo el/ toda la..

KOKKO             -hoguera

KOKOON         -kokoo kokoon = montar de todo

KOKOO            -montar

trabalengua:

Kokoo koko kokko kokoon. -koko kokkoko? - koko kokko.

Monta toda la hoguera. - Toda la hoguera? - Toda la hoguera.

Kuuntele ja toista
escucha y repite

Kasveja järvellä Kemiön saaristoalueella. Plantas en un lago en el archipiélago de Kemiö.

Sijamuotoja - Casos finlandeses

Esittely - introducción

Suomen kieles ei oo prepositioit. Sen sijaan meil on sijamuotoi: eli meijän substantiivei, adjektiivei ja numeraalei taivutetaan. Meil on yhteensä viistoist sijamuotoo. Mä esittelen täs teille muutaman tärkeimmistä.

En finlandés no hay preposiciones. En lugar de ellos tenemos los casos finlandeses: nuestros nombres, adjetivos y numerales tienen terminaciones como los verbos. Tenemos 15 casos.  Aquí os presento algunos de los más importantes.
(uso el artículo determinado en las traducciones. También podría ser el indeterminado, pero creo que de esta manera es menos complicado)

Nominatiivi     -nominativo
  
Nominatiivista ja sen monikosta lisää täällä.
Más aquí

tyttö - la chica
Punahilkka - la Capucheta roja
pieni - pequeño, pequeña
äiti - la madre
ruoka - la comida

tää on perusmuoto - es la forma básica
lauseen subjekti - es el sujeto de la frase
vastaa kysymyksiin: Kuka? Mikä? - Responde a las preguntas: Quién? Cuál? Qué?

Tyttö on pieni. - La niña es pequeña.
Punahilkka on tyttö. - La capucheta roja es una chica.
Äiti on vanha. - La madre es vieja.

Genetiivi         -genetivo

tytön - de la chica
Punahilkan - de la Capucheta roja
pienen - del pequeño, de la pequeña
äitin - de la madre
ruuan - de la comida

omistaja. pääte on -n - de alguien o de algo. la terminación es -n
Kenen? Minkä? - De quién? De cuál? De qué?

tytön mökki - la casita de campo de la chica
äitin ruoka - la comida de la madre.
pienen tytön äiti - la madre de la niña pequeña


Partitiivi          -partitivo

Tää voi olla vähän vaikee espanjankielisille, koska tälle ei aina löydy vastinetta espanjan prepositioista.
Este es un poco difícil para los hispanohablantes, porque en español no siempre existe una preposición equivalente para el partitivo. Pero con paciencia lo conseguiréis.

tyttöö - chica
punahilkkaa - capucheta roja
pientä - pequeño, pequeña
äitii - madre
ruokaa - comida

voi ilmasta määrää - puede expresar la cantidad
käytettävä joidenki verbien kaa - hay que usar con ciertos verbos
pääte -ta, -tä TAI  tuplavokaali - la terminación: -ta, -tä O doblar la última vocal
Mitä? Ketä? - Qué, Quién? (Qué quieres? Quién miras? ... )

Mä haluun ruokaa - Quiero comida. (algo de comida)
Mökis on viis tyttöö ja kaks äitii - En la casita hay cinco niñas y dos madres. (cantidad)
kolme mökkii - tres casitas de campo. (cantidad)
Tyttö kattoo outoo sutta. - La chica mira al lobo extraño. (mira a)


Inessiivi           -Inesivo

mökis - en la casita del campo
metsäs - en el bosque.

jossakin, sisällä -la preposicion en
pääte -s - la terminación: -s
Missä? Mis? Dónde?

Metsäs on paljon puita. - Hay muchos árboles en el bosque.

Luistelurata Helsingis. Una pista de hielo en Helsinki.

Tehtävii - ejercicios:

Missä muodois lauseiden substantiivit ja adjektiivit esiintyy?
Qué casos son los nombres  y los adjetivos en las siguientes frases?


1. Tytön mökki on pieni.
2. Äitin ruoka on hyvää.
3. Punahilkka syö ruokaa.
4. Me ollaan mökis.
5. Isos metsäs on susi.
6. Pekka ostaa banaanii ja salaattii.
7. Tytön äiti kattoo tyttöä.




----------------------------------------------------------------------------------






Vastaukset:


1. Genetivo / nominativo / nominativo --- 2. Genetivo / nominativo / partitivo ---
3. Nominativo / partitivo --- 4. Inesivo --- 5. Inesivo / inesivo / nominativo ---
6. Nominativo / partitivo / partitivo --- 7. Genetivo / nominativo / partitivo

Teksti I - el texto I

Moi, kirjotan tarinan puhekielel ja tosi helpol sanastol. Sanasto löytyy sivult sanasto.

Hola, os escribo un cuento en lengua hablada con vocabulario sencillo. El vocabulario, lo encontráis en la página sanasto.

kuuntele-escucha

Punahilkka

Punahilkka on pieni tyttö. Sen äiti lähettää sen viemään ruokaa mummille. 

Punahilkka menee mummille metsän läpi. Siel metsäs on iso paha susi, joka puhuu.

Punahilkka ei vastaa, koska äiti sanoo et tuntemattomille ei saa puhuu. Niin punahilkka jatkaa matkaa ja saapuu mummin mökille.

Seuraavana päivänä punahilkka menee taas viemään ruokaa mummille. Nyt susi ei oo metsäs.

Punahilkka saapuu mummille. Outoo... Punahilkka kattoo mummii.... Mummi näyttää oudolta. Sil on iso nenä, isot silmät ja isot korvat... Miks? Yht'äkkii mummi nousee ja avaa suun! Se ei oo mummi, se on se susi! Mummi on sen suden mahas. Punahilkka juoksee karkuun. 

Illal metsästäjä ampuu suden ja ottaa mummin pois sen mahasta. Kaikki hyvin!

kuuntele-escucha

Suomalainen metsä. Toi valkonen puu kuvas on koivu, yleinen puu Suomessa.
Siniset kukat on sinivuokkoi. Ne on harvinaisii.
Un bosque finlandés. El árbol blanco en la foto es abedul, hay muchos en Finlandia.
Las flores azules son hepáticas azules. Son poco comunes.

Tehtäviä - Ejercicios

Etsi teksistä seuraavat ilmaisut - Busca las siguientes frases en el texto

1. su madre
2. está prohibido hablar / no se puede hablar
3. continua el camino
4. el día siguiente
5. ahora el lobo no está en el bosque
6. no es la abuela
7. Por la tarde/noche




--------------------------------------------------------------------------------





Vastaukset:

1. sen äiti --- 2. ei saa puhuu --- 3. jatkaa matkaa --- 4. seuraavana päivänä --- 5. Nyt susi  ei oo metsäs ---
6. Se ei oo mummi --- 7. illalla

Verbit, Preesens - los verbos, el presente

Näin aluks mä voisin kertoo, et verbit suomen kieles on suht monimutkasii. Mut toisaalta myöhemmin näätte, et meil ei oo niin paljon eri aikamuotoi ku esim. espanjas. Meil ei oo subjunktiivii, eikä me oikeestaan koskaan käytetä futuurii. Futuurin sijast me käytetään preesensii jonku tulevaisuuteen viittaavan sanan kaa.

Täs osios mä selitän, miten käyttää verbei puhekielessä. Ja miten kirjakielen verbeil on yleensä tapan muuttuu puhues. Te voitte halutessa (suosittelen) käydä kattoo kirjakielen verbien taivutussääntöi täst blogist: verbien konjugaatiot.

Ja täält löytyy suomen verbien taivutuskone: taivutuskone.


Al empezar os digo que los verbos en el finlandés son bastante complicados. Pero más tarde os daréis cuenta que nosotros no tenemos tantos tiempos verbales como vosotros en español. No tenemos subjuntivo, ni casi nunca usamos el futuro. En vez de usar el futuro usamos el presente + una palabra como "pronto, mañana, luego, el año que viene..."

En esta parte os explico como usar los verbos en la lengua coloquial. Y como los verbos se transforman desde la lengua escrita. Si queréis, podeis ver las reglas de las conjugaciones aquí: verbien konjugaatiot.

Y aquí tenéis un conjugador de los verbos finlandeses: taivutuskone.




1) se ja ne:
puhekieles yksikön ja monikon kolmannet persoonat on samat:
En la lengua hablada el tercero plural es la misma que el tercero singular:

hän laulaa - se laulaa                     él/ella canta
he laulavat - ne laulaa                   ellos/ellas cantan

hän ostaa - se ostaa                      él/ella compra
he ostavat - ne ostaa                     ellos/ellas compran


2) me:
Monikon eka persoona muuttuu kokonaan. Tätä muotoo käytetään myös passiivina.
El primer plural se tranforma de todo. Este se usa también en el pasivo.

me haluamme - me halutaan                 nosotros/nosotras queremos. (no amamos)

me tanssimme - me tanssitaan                 nosotros/nosotras bailamos.

me mietimme - me mietitään                  nosotros/nosotras pensamos

me menemme - me mennään                    nosotros/nosotras vamos

me olemme - me ollaan                          nosotros/nosotras somos/estamos/estáis

pääte voi olla -aan tai -ään riippuen sanan vartalost: jos vartalos ei oo kirjaimii punasesta vokaaliryhmästä , on pääte -ään.

La terminación puede ser -aan o -ään, depende del cuerpo de la palabra: si el cuerpo no tiene letras del grupo rojo, la terminación es -ään.


3) vokaalivaihtelu:
Ku päätettä ennen on kaks eri vokaalii peräkkäin, viimeinen vokaali muuttuu samaks ku sitä edeltävä.
Cuando hay dos vocales seguidas y desiguales justo antes de la terminación, la última se transforma a la penúltima.

minä haluan - mä haluun                     yo quiero

sinä meluat - sä meluut                        tú haces ruido






Ekat verbit:
1. puhekieli 2. kirjakieli 3. käännös
1. lengua hablada 2. lengua escrita 3. la traducción

Olla - olla - estar/ser/haber

oon            -olen               -soy, estoy
oot             -olet                -eres, estás
on               -on                 -es, está, hay
ollaan         -olemme         -somos, estamos
ootte          -olette            -sois, estáis
on               -ovat              -son, están


Tietää - tietää - saber

tiiän             -tiedän          -sé
tiiät              -tiedät           -sabes
tietää           -tietää           -sabe
tiietään       -tiedämme    -sabemos
tiiätte          -tiedätte        -sabéis
tietää           -tietävät        -saben


Oottaa - odottaa - esperar

ootan             -odotan        -espero
ootat              -odotat         -esperas
oottaa            -odottaa       -espera
ootetaan        -odotamme  -esperamos
ootatte           -odotatte      -esperáis
oottaa            -odottavat    -esperan


Haluu - Haluta - querer (no amar)

haluun               -haluan         -quiero
haluut                -haluat          -quieres
haluu                 -haluaa          -quiere
halutaan            -haluamme   -queremos
haluutte             -haluatte       -queréis
haluu                  -haluavat      -quieren

lisää verbien taivutuksia täällä

Auringon lasku mökin rannal kesäl.
La puesta del sol en la costa de una casita del campo, en verano

Tehtäviä - ejercicios:

A) Kirjoita verbi haluu oikees muodos ja käännä lauseet. Conjuega el verbo haluu y traduce las frases.

1.Mä ___________ suklaata.
2.Se ___________ banaanii ja maitoo.
3. Me ___________ kahvii.
4. Sä ___________ olla Messi.
5. Ne ___________ kuunnella musiikkii.
6. Te ___________ vettä.

B) oottaa

1. Sä ___________ jouluu.
2. Mä ___________ mun kaverii.
3. Ne ___________ kesää.
4. Risto ___________ maailmanloppuu.
5. Me ___________ alennusmyyntei.
6. Te ___________ talvee ja lunta.

C) tietää

1. Ne __________ liikaa
2. Me ___________ oikee vastaus.
3. Mä __________ !
4. Sä _________ mun nimen.
5. Se _________ paljon politiikasta.
6. Te _________, et Helsinki on Suomen pääkaupunki.


A)   1. haluun --- 2. haluu --- 3. halutaan --- 4. haluut --- 5. haluu --- 6. haluutte
1. Yo quiero chocolate. --- 2. Él/Ella quiere plátano y leche. --- 3. Nosotros queremos café. ---
4. Tú quieres ser Messi. --- 5. Ellos/Ellas quieren escuchar música. --- 6. Vosotros queréis agua.

B) 1. ootat --- 2. ootan --- 3. oottaa --- 4. oottaa --- 5. ootetaan --- 6. ootatte
1. Tú estás esperando a Navidad. --- 2. Estoy esperando a mi amigo/a. --- 3. Ellos/Ellas están esperando a verano. --- 4. Risto está eperando al fin del mundo. --- 5. Nosotros estamos esperando a las rebajas. ---
6. Vosotros estáis esperando al invierno y a la nieve.

C) 1. tietää  --- 2. tiietään --- 3. tiiän --- 4. tiiät --- 5. tietää --- 6. tiiätte
1. Saben demasiado. --- 2. Sabemos la respuesta correcta. --- 3. Yo sé! / Ya lo sé! --- 4. Sabes mi nombre. ---
5. Sabe mucho de políticas. --- 6. Sabéis que Helsinki es la capital de Finlandia.